Iranin ja Irakin välisessä sodassa USA oli Irakin puolella ja aseisti mm kemiallisilla
aseilla Irakkia, Irakin ja Kuwaitin sodassa USA oli Kuwaitin puolella.
Venäjän ja Afganistanin sodassa USA oli Osamid Bin Ladenin puolella koulutti(Pentagon)
ja aseisti Bin Ladenia.
Nato meni terrorijärjestö KLA:n puolelle Serbian sodassa, Nato oli itse nimennyt
aikaisemmin KLA:n terrorijärjestöksi. Artikla 5:n mukaan USA ja Nato on sama asia.
USA:lla ei ole mitään linjaa, tai voidaan sanoa, että heidän linjansa määräytyy
Yhdysvaltojen aseteollisuuden intressien mukaan eli kummalla puolella on enemmän
rahaa ostaa aseita tai kummalle puolelle Senaatista saa helpommin rahaa.
Yhdysvallat haluaa olla jokaisessa sodassa mukana, jos sillä on mahdollisuus
myydä aseita. Aseteollisuus on suurin vaalirahoittaja USA:ssa.
Presidentti Eisenhowerin tammikuun 17. päivä vuonna 1961 pitämä jäähyväispuhe:
Yhdysvallat on sotatalous , liian monet rikastuvat täällä sodalla

Jos ruotsalaisomisteinen veroparatiisiyhtiö Mehiläinen tuotti viime vuonna voittoa
34,6 milj.€ Suomalaisten terveys-ja vanhusten palveluilla, niin mikseivät kunnat ota tällaista
businesta itselleen  Yhtiö maksoi viimevuonna voitostaan veroja Suomeen vain 365 000 €.

Onko tarkoitus, että vanhusten eläkkeet  ja Kelan maksamat hoitotuet menevät veroparatiisiyhtiöille ?

Mitä enemmän yhtiöitetään tai yksituistetään kunnallisia palveluja, sitä vähemmän
kunnanvaltuutetuilla on sanavaltaa kunnissa. Päätökset tulevat tekemään
ammattibyrokraatit.

Venäjän armeija on pudottanut  miesvahvuuttaan Neuvostoliiton ajoista kolmasosaan, joka
on nykyisin n. 1 milj miestä . Jos Suomen sotilaat ovat edelleen yhtä rautaisia kuin viime sodassa,
niin Suomen sota-ajan armeijan vahvuudeksi riittäisi 100 000 miestä. 
Kun puolustettiin talvisodassa Neuvostoliiton armeijan hyökkäystä, niin Suomen armeija vahvuus oli
275 000 miestä, joista osalla oli aseenaan vain kokardi, puukko ja leijonavyö, tällöin Neuvostoliiton armeijan koko oli n. 3,8 milj.miestä.
Kun lähdettiin hyökkäämään Neuvostoliittoon jatkosodassa niin Suomen armeijan vahvuus oli 476 000 miestä, mutta huonosti kävi. Toisin sanoen, jos meillä on tarkoitus vain puolustaa maamme rajoja, niin pienempikin armeijan vahvuus riittää .
 Jos liitymme Natoon ja jos Venäjän ja USA:n riidat johtavat sotaan, niin taistelut tullaan käymään mm. Suomen tantereella .
Euroopassa vain Kreikalla, Kyproksella ja Suomella on laaja yleinen asevelvollisuus.
Suomessa voidaan järjestää kutsunnat, mutta vain kaikkein innokkaimmat otetaan armeijaan,
turha sinne on ottaa lintsareita.
Asevelvollisten menettämien työtulojen aiheuttama kansantaloudellinen kustannus on noin prosentin bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi työuran aloittaminen voi viivästyä asevelvollisuuden takia yhden ihmisen kohdalla 6–24 kuukautta, mikä tarkoittaa merkittäviä henkilökohtaisia palkka- ja eläkemenetyksiä.
Kun yhä suurempi osuus ikäluokasta vapautuu työmarkkinoiden käyttöön, helpottuu myös ns. huoltosuhde: työssäkäyvien määrä suhteessa ei-työssäkäyvien määrään kasvaa.
Lisäksi tulemme tarvitsemaan lisää työvoimaa , miksi hankkia sitä ulkomailta tai pistää eläkeläiset töihin, koska meillä on kotonakin käytössä nuori työvoimareservi.

Jos Suomesta lopetetaan pari paperitehdasta, ei se tarkoita sitä, että
paperin tuotanto pienenisi Suomessa , nykyiset koneet ovat vain niin
tehokkaita, ettei enää tarvita niin monia tehtaita. Niin kauan kun
Suomessa metsät kasvavat, niin kaikki puut  tullaan hyödyntämään
Suomessa. Suomessa  tullaan aina tuottamaan puunjalostus tuotteita.  
Metsäteollisuus tulee aina olemaan Suomen tukijalka.
Nokioita tulee ja menee, mutta metsäteollisuus pysyy.
Sanotaan, että paperin kulutus tulee pienenemään, mutta se ei pidä paikkaansa,
kehitysmaissa paperin kulutus tulee moninkertaistumaan, ei kai Stora Enso
ja UPM muuten rakentaisi uusia tehtaita kehitysmaihin.
Tällä hetkellä on vain tilapäinen taantuma, joita on aina ollut metsäteollisuudessa.
Metso irtisanoo työntekijöitä siksi, että he aikovat siirtää valmistusta
alihankkijoille, jolloin suhdanteet eivät tulevaisuudessa vaikuta niin paljon
yhtiön toimintaan.
 
Verotuslakiin on tehtävä muutoksia: Suomessa jalostetun puusta saatu
 voitto on aina verotettava Suomessa, eikä jossain veroparatiisissa .
Suomen ei tarvitsisi ottaa yhtään lisävelkaa, jos hallitus keskittyisi verotus-
ja yhtiölain muutoksiin, jotta yritykset eivät voisi siirtää voittoja veroparatiiseihin
ja olla maksamatta veroja Suomeen. Yhtiö-ja verotuslakiin on tehtävä sellainen
muutos, että osinkoja ei makseta, jos yhtiö ei ole tuottanut voittoa ja jos yhtiö
on tuottanut voittoa, osinkoja voi maksaa summasta joka jää  yhteisöverotuksen
jälkeen.
Erityisesti suurten vientiyritysten maksamat verotulot ovat mitättömän pieniä,
mutta maksetut osingot ovat kuitenkin suuria.
Esimerkiksi 2010 Nokia maksoi 1,8 miljardin tuloksestaan veroja Suomeen
vain 1,6 miljoonaa euroa. Metso teki 548 miljoonan euron tuloksen ja
Nokian Renkaat 209 miljoonan euron tuloksen.
Kumpikaan näistä ei maksanut euroakaan yhteisöveroa Suomeen 2010.
Yhtiöt joissa valtio on omistajana ovat suurimpia verokeinottelijoita.
 

Alla on 3 ministeriön kuntatyöryhmän perustetta, joilla he vaativat kuntauudistusta.
Tutkimuksien mukaan mitkään näistä perusteista eikä ennusteista ei pidä paikkaansa .
Lopettakoon hallitus keskustelun kuntauudistuksista ja keskittyisi tärkeämpiin asioihin.
Jos jotkut pienet kunnat haluavat liittyä toiseen kuntaan, niin antaa kuntien itse päättää näistä asioista ,

ei siihen tarvita hallituksen toimenpiteitä..

1. Nykyistä paremmin turvaisi peruspalvelujen järjestämisen

Maria Solakivi, Matti Virén: Tutkimus Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko (2006):
On hieman yllättävää, että menoissa ja tehokkuudessa näkyvät vain hyvin heikosti mittakaavaetuihin liittyvät kuntakoon kasvun myötä laskevat kustannukset. Isot kunnat selviytyvät vertailuissa verraten heikosti, kun taas pienet kunnat selviytyvät usein jopa paremmin palveluiden tuotannosta.

2. Kuntien taloutta pyritään myös vahvistamaan
Tutkimus liitoskunnista Moisio, Uusitalo:
Liitoskuntien menot kasvoivat tilastollisesti merkitsevästi nopeammin kuin vertailukuntien menot. Liitoskuntien menot kasvoivat heti liitoksen jälkeisenä vuonna vertailukuntien menoihin verrattuina eivätkä aineiston perusteella laskeneet pitkälläkään aikavälillä. Moisio ja Uusitalo eivät siis löytäneet mitään merkkejä kuntaliitoksen menoja vähentävästä vaikutuksesta. Kuntaliitokset pikemminkin lisäsivät kuin vähensivät kuntien menoja.
Tilastot osoittavat, että suurissa kunnissa ja kuntayhtymissä asioita hoidetaan tehottomammin kuin pienemmissä. Tilastokeskuksen viime kuussa julkistaminen tietojen perusteella kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi viime vuonna noin 900 miljoonaa euroa. Erityisen paljon lainakanta kasvoi yli 40 000 asukkaan kaupungeissa.

3. Perusteluina korostuvat erityisesti väestökehitystekijät

Ministeriötyöryhmän huoltosuhteen ennuste kunnissa on aivan väärä, sehän perustuu siihen , että jos työstä jää eläkkeelle, niin kukaan ei korvaa eläkkeelle jääneen työpaikkaa ? totta kai se korvataan, joko työttömällä tai ulkomaalaisella työvoimalla.

Jos seuraavan 10 vuoden aikana jää eläkkeelle 1 miljoona suomalaista, niin heidän

tilalle tulee normaalista nuorten ikääntymisestä johtuen 500 000 uutta työikäistä, loput

työntekijät on hankittava ulkomailta. Meidän on etsittävä  Virosta, Latviasta, Puolasta ym. maista

ammatti ihmisiä, jotka ovat valmiit muuttamaan Suomeen asumaan ja maksamaan veroja

tänne . Niin sanotut ”reppufirmat ” ei ole ratkaisu tähän, koska he maksavat veronsa

lähtömaihin, jos yleensä maksavat , ulkomaalaisten reppufirmojen käyttöä pitäisi rajoittaa.

Hallituksen päätehtävä on tehdä helpoksi työtä haluavien ihmisten maahan muutto Suomeen,

saman teki Ruotsi 60 ja 70 luvulla.