Kuntaministeri Henna Virkkunen perustelee kuntauudistusta OECD:n perustelevaan kansainväliseen näyttöön, jonka mukaan kunnan väestöpohjaksi tarvitaan 200 000 ihmistä, jotta palvelut pystytään tuottamaan laadukkaasti.
Suomessa nykyisillä kunnilla on kuitenkin maailman laadukkain opetus ja terveydenhuolto .Kansainväliset opetusalan ammattilaiset haluavat vierailla Suomessa nimenomaan pienten kuntien kouluissa ja he ihmettelevät, miten laadukasta opetus on. He eivät halua vierailla suurissa koulukeskuksissa, koska heillä itsellään on samanlaisia.
Miksei Ministeri Virkkunen ja virkamiestyöryhmä käytä hyväksi Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa tehtyjä ansiokkaita tutkimuksia kuntaliitosten ja kuntakoon vaikutuksista?

Tutkimus liitoskunnista Moisio, Uusitalo:
Liitoskuntien menot kasvoivat tilastolli¬sesti merkitsevästi nopeammin kuin vertailukuntien menot. Liitoskuntien menot kasvoivat heti liitoksen jälkeisenä vuonna vertailukuntien menoihin verrattuina eivätkä aineiston perusteella laskeneet pitkälläkään aikavälillä. Moisio ja Uusita¬lo eivät siis löytäneet mitään merkkejä kuntaliitoksen menoja vähentävästä vai¬kutuksesta. Kuntaliitokset pikemminkin lisäsivät kuin vähensivät kuntien menoja.

Loikkanen ja Susiluoto ovat vuonna 2005 tekemässään tutkimuksessa tarkastelleet kustannustehokkuutta 353 kunnassa vuosina 1994–2002. Myös tämän tutkimuksen mukaan tehokkaimmat kunnat olivat väkiluvultaan pieniä. Kun kun¬nat jaettiin alle ja yli 10 000 asukkaan kuntiin, Loikkasen ja Susiluodon mukaan oli nähtävissä, että pienten kuntien ryhmässä tehokkuus kasvaisi väkiluvun mu¬kana ja laskisi tämän jälkeen 10 000 asukkaasta ylöspäin.

Aaltosen, Kirjavaisen ja Moision (2005) tutkimus kuntien perusopetuksen tehokkuudesta. Tehokkuus ei suinkaan parane monotonisesti kuntakoon kasvun myötä, vaan jossain vaiheessa (37 000 asukasta) se heikkenee. Muistettakoon, että nimenomaan perusopetuksen pitäisi olla ala, jolla skaalaetuja ilmenee.

Markku Lankinen (1998) on tarkastellut palveluiden kustannuseroja (kus¬tannukset per asukas) eri kuntien välillä. Hänen mukaansa päivähoidon menot kasvavat selvästi kunnan koon kasvaessa. Samoin toimeentulotuen kustannukset kasvavat kuntakoon kasvaessa.

Maria Solakivi, Matti Virén: Tutkimus Kuntien henkilöstö, tehokkuus ja kuntakoko (2006):
On hieman yllättävää, että menoissa ja tehokkuudessa näkyvät vain hyvin heikosti mittakaa¬vaetuihin liittyvät kuntakoon kasvun myötä laskevat kustannukset. Isot kunnat selviytyvät vertailuissa verraten heikosti, kun taas pienet kunnat selviytyvät usein jopa paremmin palveluiden tuotannosta.

Vaasan yliopiston Levón -instituutti julkaisi 19.1.2011 Kari Leinamon tekemän tutkimuksen ”Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista”. Tutkimuksessa analysoidaan yli neljääkymmentä 2000 -luvulla tehtyä kuntaliitosta. Tutkimuksesta käy ilmi, että liitossopimuksiin kirjatut periaatteet palvelutason säilyttämisestä maaseutualueilla ovat hyvin hauraalla pohjalla. Nykyisten liitosopimusten tulisi olla sitovia vähintään kolme vuotta. Kuitenkin jo tänäkin aikana heikennykset ovat monien suurkuntien maaseutualueilla alkaneet. Kiihtyvästi maaseutualueiden palveluiden kuoriminen alkaa, kun liitossopimuksen viiteaika päättyy. Heikon toimivallan alue-elimet eivät kykene maaseudun heikentämistä pysäyttämään. Leinamo kutsuukin niitä oivaltavasti sururyhmiksi.

Kuntaliitoksia perustellaan myös huoltosuhteen muuttumisella , pitkäaikaisilla ennusteilla.

SITRAN ENNUSTE 1980 JA
SITRAN SELVITYS TOTEUTUMISESTA 2010
Suomi näyttää vuonna 2010 onneksi paremmalta paikalta elää ja asua, kuin mitä Sitran vuonna 1980 tekemä ennuste arvioi.
Suomalaisten onneksi synkimmät ennusteet eivät toteutuneet.
Väestön kehitysennuste oli se joka meni eniten pieleen.
Merkittäviä virheitä synnyttävät vallitsevan käsityksen junttaus ja kritiikin torjuminen.
Jokainen kuvaus kolmenkymmenen vuoden päässä olevasta tulevaisuudesta on enemmän tai vähemmän väärä, mutta väärä kumminkin.
Mitä opimme Sitran vuoden 1981 selvityksen osuvuudesta? Onko ylipitkän ajan ennusteiden teossa järkeä?

Nykyisen kuntauudistuksen perusteena on pitkän aikavälin ennuste
väestön kehityksestä. Tuskin tänäänkään on parempia ennustajaeukkoja
kuin 1980 . On selvää , että on olemassa tilapäinen ilmiö ”suuret ikäluokat”mutta ei meitä ole enää 2030 montaakaan. Ihmiset vanhenevat suurissa keskuksissa yhtä nopeasti kuin maaseutukunnissa.

TAAS PUHUTAAN VÄÄRISTÄ ASIOISTA
Eihän huoltosuhde mihinkään muutu , kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.
Hallituksen ja yrittäjien on hankittava eläkkeelle jäävien tilalle työelämään uudet työntekijät, ulkomailta , jos näin ei tapahdu, niin sitten me vasta olemme vaikeuksissa.
Jos 1 milj. henkilöä jää eläkkeelle seuraavan 10 vuoden aikana, normaalin vanhenemisen myötä Suomeen tulee 500 000 uutta työntekijää mutta loput on hankittava ulkomailta. koska yrityksethän jäävät muuten ilman työntekijöitä, he joutuvat lopettamaan yritykset työvoimapulan takia ja silloin uhkaa koko Suomea konkurssi. Reppufirmat ulkomailta eivät ole ratkaisu, vaan Suomeen on tuotava veronmaksajia ulkomailta, jotka jäävät asumaan Suomeen.
Hallituksen esittämät kuntauudistukset eivät auta työvoimapulaan, jonka pitäisi olla tärkein asia, mistä nyt pitää keskustella, pitää tehdä nopeita ratkaisuja. Saman joutui tekemään Ruotsi 1960 ja 1970 luvulla.